Tietoa mainostajalle ›

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Matkaopasvinkki



Ajatukset harhailevat tasaiseen tahtiin lähestyvään lomamatkaan. Onhan se mukavaa mennä touhottaa koko perheen voimin maailmalla. Tai ei ihan koko perheen, Pepe saa jäädä mummolan täysihoitolaan.

Matkaa suunnitellessa Mervi löysi hauskan amatöörimatkaoppaita välittävän palvelun, Trip4realin. Saitilta voi buukata oppaan moneen lähtöön, kirppariasiantuntijasta yökerho-experttiin. Taitaa olla nouseva trendi, Hesarissakin oli tällä viikolla juttu Pietarilaisesta kadun miehestä, joka kierrättää turisteja pitkin kaupunkia.

Suomen kaupunkeja ei vielä listalla näy. Mietin, että pitäisikö itse olla edelläkävijä, ja lähteä tarjoamaan opastettuja kierroksia tällä meidän nurkilla. "Hidden and not so hidden secrets of Espoo suburban" Mutta mitäs sitä turistille sitten kertoisi ja näyttäisi?

Aloittaisin kierroksen meidän rautatieasemalta. Voisimme käydä assan Ärrällä jättämässä Loton, samalla kertoisin, kuinka monesti kyseinen kioski on ryöstetty. Valottaisin myös kauppojen aukioloaikojen vapautumisen kioskikaupalle aiheuttamia liiketoimintahaasteita.

Ärrältä kävelisimme meidän lähileipomolle. Varoittaisin matkan varrelle jäävästä eläinlääkäriasemasta, että siellä on tehty ainakin kerran erittäin kalliisiin ja turhiin tutkimuksiin johtanut virhediagnoosi. Leipomolla huomaisimme, että se ei ole auki. Kertoisin, että on hankala harjoittaa kannattavaa kahvilaliiketoimintaa näin syrjässä. Sitä kun pitäisi aika monta pullaa myydä päivässä, jotta saisi palkat maksettua ja jäisi vähän voittoakin.

Lohduttelisin turistia, että ei hätää, seuraava etappimme on Valintatalo. Haetaan sieltä dallaspullat ja mehut ja mennään retkelle hylätyn liikekiinteistön taakse. Hyvällä tuurilla tapaamme siellä pari paikallista pultsaria päiväkaljalta. Turisti huomaisi, että Valtsussa ei myydä viiniä. Kertoisin, että ei syytä huoleen, kohta mennään sellaiseeen kauppaan josta sitä saa.

Pullatauon jälkeen jatkaisimme matkaa asuinalueen arkkitehtuurin tutustuen. Kertoisin varmasti pari tarinaa talon rakentamisesta ja siihen liittyvästä byrokratiasta. Sekä siitä, että yksi virolainen rakennusmies tippui talomme katolta, mutta onneksi alla ollut sepeli pehmensi pudostusta sen verran, että siitä selvittiin säikähdyksellä. Ottaisimme kiintopisteeksi asuinalueemme toisella laidalla sijaitsevan Lidlin. Lidlissä on kylämme ainoat rullaportaat. Tai jos tarkkoja ollaan, hihnakuljetin. Menisimme hihnoilla yhden lenkin, parkkihalliin ja takaisin. Sen jälkeen näyttäisin Lidlin yhteydessä olevan mini-Alkon, että täältä saa viiniäkin. Mutta alkoholia emme ostaisi, koska sitä on tarjolla kierroksen päätepisteessä.

Opastettu kierros loppuisi autotalliini, jossa nauttisimme yhdet singlemalt -viskit ja kuuntelisimme hetken c-kasetteja. Kierroksen konsepti on valmis. Mutta paljonkohan tuosta voisi pyytää hintaa. Ei kai satanen olisi pahakaan näin hyvästä viihteestä?

Petri

kuvat: Trip4Real

3 kommenttia:

  1. Kyllä toi hyvinkin satasen kierros ois! Ja sen verran tarkkaan kuvattu, että mulle selvis missä päin Espoota te asutte :-)

    VastaaPoista
  2. Hyvä idea, voisimme ainakin itse lupautua omassa kylässämme kierrätämään porukkatta. Täällä kuluisi kyllä päivä jos toinenkin golfaten ja koskikelluntaa harrrastaen.

    VastaaPoista