Tietoa mainostajalle ›

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kahvihetki mummolatyyliin






Modernin puutalon viikonloppu huipentui nostalgiseen kahvihetkeen, kun minulle tuli pakottava tarve kattaa kahvipöytään mummolta perityt Arabian kupit. Kahvittelun lomassa kaivoin kirjakaapista esiin mummolle kuuluneita, hieman jo kellastuneitakin kirjoja. Pöydällä oleva teos on E.M. Forsterin romaani Talo jalavan varjossa. Avattuani kirjan löysin sen sivujen välistä kuivattuja neliapiloita. Näiden hauraiden lehtien näkeminen vei minut muistoissani 70-luvulle ja mummon pihamaalle. Muistan kuinka käteni haroivat vimmatusti mummolan pihanurmikkoa siinä toivossa, että onnistuisin löytämään harvinaisen ja onnea tuovan neliapilan. Apilat jäivät tuolloin löytymättä, mutta tänään tunsin oloni erityisen onnekkaaksi nähdessäni mummoni poimimat apilat vanhan romaanin välissä.

Jottei sunnuntai kuitenkaan menisi aivan muistelon puolelle, aloin suunnittelemaan tulevaa kesälomareissua. Perheemme reissuvastaavana tehtäviini kuuluu lomamatkojen suunnittelu, varaus ja koordinointi. Matkakohteen valintaan vaikuttavat perheenjäsenten toiveet, budjetti ja reissuun käytettävissä oleva aika. Tällä hetkellä ykkösvaihtoehtona on Montenegron Budva. Mikäli sinulla on kokemuksia Budvasta, kuulen niistä mielläni. Jos haluat lukea aiemmista reissukokemuksistamme tai kaipaat vinkkejä kesälomallesi, suosittelen katsastamaan Mallorcan reissumme täältä. Viime kesän Turkin reissulla kuvattiin pintaa syvemmältä, kuvat pääset kurkkaamaan täältä.

Nostalgisin sunnuntai terveisin, Mervi

6 kommenttia:

  1. Ihanan tunnelmallisia kuvia. <3 Itsekin muistan lapsuuden kesistä sen, kun mummolan pihalla kuumeisesti etsittiin neliapiloita. Olin myös aika haka niitä löytämään ja harrastus jatkuu vielä tänäkin päivänä. :) Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, minä olin ja olen edelleen todella huono löytämään neliapiloita. Harmitti, kun mummo aina poimi neliapilat nenäni alta :)

      Poista
  2. Meillä on mökillä yksi kirjahyllyllinen täynnä kirjoja, joiden sivujen väleissä on kuivattuja kukkia. Mummot <3

    VastaaPoista
  3. Tämä teidän blogi on kyllä aikamoista silmäkarkkia. Tosi seesteinen mummolakahvittelu, ja pöydän alla retkottava Pepe kuvastaa pysähtynyttä ja rentoa hetkeä. Kaappikellon naksahtelun voi melkein kuulla :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!