Elämä on.


Välillä minusta tuntuu, että elämämme on kuin suoraan jostain huonosta komediasta. Viime viikko vierähti ilman yhtään blogikirjoitusta, mutta se ei tarkoita sitä että elämämme olisi ollut jollain lailla sisältököyhää. Ehei, päinvastoin.

Mies oli alkuviikon työmatkalla Lontoossa. Sanomattakin lienee selvää, että silloin alkaa kotirintamalla tapahtua. En jaksa kirjoittaa tänne koko stooria, mutta uskon että pystytte muodostamaan asioista jonkinlaisen kokonaiskuvan lukemalla miehen fb-statuksen:

"Olin kaksi yötä pois kotoa. Sinä aikana oli hajonnut yksi Volvo ja yksi pyykinpesukone?"

Mies palasi kotiin, mutta asiat menivät edelleen pahasti pieleen. Tässä oma päivitykseni fb:n puolelta viime torstailta:

"Tänään oli sellainen aamu, joka naurattaa joskus jälkeenpäin...
Lukitsen itseni ja koiran heti aamusta autotalliin.Tallista pääsee ulos nosto-oven kautta, mutta ovi sisätiloihin on loksahtanut lukkoon. Kaikki tavarat, kännykkä mukaan lukien, ovat sisätiloissa. Pyörittyäni hetken autotallissa, löydän jalkaani miehen crocsit ja kulahtaneen fleecetakin ja selviydyn Pepen kanssa naapuriin soittamaan miehelle. Mies ei tietenkään vastaa. Palaan talliin ja saan paremman idean. Viritän koiralle hihnan tallista löytyneestä villalangasta ja lähdemme lasten koululle kyselemään avaimia. Näytän varmasti laitapuolen kulkijalta ilmestyessäni koira sylissä tyttären luokan ulkopuolelle. Kuinka ollakaan myös tyttö on unohtanut avaimet kotiin. Seuraavaksi suuntaan pojan luokkaan ja keskeytän käynnissä olevan musiikin kokeen. Poika näyttää siltä, että haluaa vajota maan alle. Hetken kuluttua käy ilmi ettei pojallakaan ole avaimia mukana. Siirryn koira kainalossa koulun opettajienhuoneeseen lainaamaan puhelinta ja soittamaan miehelle. Tällä kertaa mies vastaa. Palaamme koiran kanssa autotalliin. Mies hyppää junaan ja noin puolen tunnin kuluttua vapaudun tallista. Pakkaan duunikamat, heitän miehen takaisin töihin ja olen valmis aloittamaan oman työpäiväni."

Jutun tunnelmakuva on viikonlopulta. Takassa palaa iloisesti raksa-aikaiset maalaamattomat jätelaudat ja Pepe on juuri löytämässä tuolin kautta tien ruokapöydälle. 

Elämänmakuista viikonjatkoa, Mervi

ps. Villa Valkon Kati kirjoitti blogistamme kivan postauksen. Pääset lukemaan sen täältä. Kiitos Kati! Jos Villa Valko ei ole vielä tuttu, niin kannattaa käydä kurkkaamassa. Blogista löytyy mm. paljon ihania ja ajankohtaisia vinkkejä jouluun.

Kommentit

  1. Ei ole todellista...... ;- D Vaikken teitä tunne, niin vaikutatte aikas ihanilta ja symppiksiltä, sattumuksienne ja onnellisen oloisen arkenne kanssa! Vaistoan, että teidän kodin ilmapiirissä vallitsee rakkaus. Kaikesta huolimatta;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis! Toivotaan että rakkautta riittää jatkossakin :)

      Poista
  2. Te ootte ihania. Sopivasti kajahtaneita, niin ihania.

    VastaaPoista
  3. Ootte kyllä ihan mahtava perhe! Mun suosikkiblogi, ehdottomasti. <3

    VastaaPoista
  4. Voi Mervi :D Annen "sopivasti kajahtanut" kuulostaa hyvältä ;)

    VastaaPoista
  5. Eikä! :D Oli pakko selostaa miehelleki tää, et "ei aina meillä vaan". :P

    VastaaPoista
  6. Eih. Naurattaa aina vaan. Sori. Minä luulin, että vain meillä säädetään.

    VastaaPoista
  7. Olipa Kiva, että Kati vinkkasi! Upeita kuvia, laadukasta ja hauskaa luettavaa.:) Tervetuloa Mansikkatilan maillekin vierailemaan!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, tervetuloa! Minä tulin heti vastavierailulle :)

      Poista
  8. No on teillä ollut tosiaan säpinää :-D Hassua, mutta huomasin vasta nyt tuosta kuvasta, että meillä on tulossa tosi paljon samannäköinen "kohta" meidän uuteen keittiöön. Siis tuo liesituuletin ja laatoitus ylös asti ja seinälle viereen lamppu jne. Olenkohan täältä napannut idean mieleeni, vai onko ihan sattumaa :-) Muutoin keittiöstä on tulossa ihan eri mallinen.

    VastaaPoista
  9. No on teillä ollut aikamoinen viikko! Mutta sattuuhan noita, itse olen avaimet sisälle unohdettuani kiivennyt palotikkaita pitkin parvekkeelle, jonka ovi oli lukitsematon, koirat jätin rappukäytävään odottelemaan... Ja kouluaikoina muistan kun isäni oli hiihtolenkille lähtiessään unohtanut avaimet kotiin ja tuli sitten hiihtotamineissaan hakemaan avainta luokastani. Tupsupipoineen päivineen! Onneksi jutut naurattavat jälkikäteen!

    Rauhallista viikkoa teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Buahaahaa! Kiitos nauruista. Lohduttavaa että muillekin sattuu ja tapahtuu! :)

      Poista
  10. Ihanat te <3
    Ihanaa viikkoa koko perheelle!!

    VastaaPoista
  11. Teillä kyllä aina sattuu ja tapahtuu :D No, oli meidänkin vuokralaisilla Suomessa hajonnut turvalukon avain lomilta tullessa lukkoon ja kun takaoveen asennettiin oviremontissa vääränlainen ovi, jota ei saa ulkopuolelta auki avaimella, sisään oli ollut pakko mennä tuuletusikkunasta, joka oli irrotettu karmeineen... Onneksi en ollut itse osallisena tapahtuneessa ja kuulin asiasta vasta jälkikäteen ;)

    VastaaPoista
  12. Hei,
    mikä lattia teillä on? Tosi kivan näköinen, tämän sävyistä olen ajatellut.
    - Anniina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anniina, lattiamme ovat: Timberwise tammiparkettia sävyä Cream. Kyseessä on harjattu ja öljyvahattu, 1-säle -parketti :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

Suositut tekstit