Säätäjän mies

Tämä tarina kertoo kestosäätävän naisen miehestä, joka kokee ajoittain elävänsä sohvatyynyistä rakentuvan trombin ytimessä. Tarina perustuu tositapahtumiin.

Niin kuin ehkä olette huomanneetkin, rakas vaimoni on kova tyttö sisustelemaan. Sisustusvimma ei ole täysin jatkuvaa, mutta hetkittäiset suvantovaiheet ovat vain myrskyä edeltävää tyyntä. Joskus mietin aamuisin kotoa lähtiessäni, että miltähän täällä näyttää illalla. 

Lauantaina olin pois kotoa kolmisen tuntia. Sinä aikana makuuhuoneen iso kaappi oli vaihtanut paikkaa kohtalokkain seurauksin. Kaappi oli tehnyt tilaa tulevalle työpöydälle, joka piti saada, tietenkin, pian. Tämä suunnitelmien läpiviennin nopeus on yksi hänen tyypillisimpiä piirteitään. Mikäli kyseessä olevan idean toteuttaminen ei vaadi suurempia investointeja, se runnotaan läpi tiukalla aikataululla huolimatta siitä, että mies oli ajatellut maanantai-illan olevan viikon ainoa ohjelmoimaton suvanto. Olen joskus pohtinut, että hänessä voisi olla ainesta suurienkin organisaatioisen uudistamiseen, mutta toisaalta ehkä ihmisiä ajatellen on parempi, että järjestelyvimma kohdistuu pelkästään esineisiin.

Kävimme siis eilen illalla Bauhaussissa hakemassa mainitun tason. Aiemmista suunnitelmista poiketen (muuttuvat nopeasti), taso ei ole koivua eikä tammea, vaan 21 mm paksuista vaneria. Sen verran minulle suotiin armoa, että sain lykättyä vanerin käsittelyä viikonloppuun. Luonnollisesti taso ei odota viikonlopun viimeistelytoimenpiteitä autotallissa, vaan lopullisella paikallaan, jotta pääsemme heti yhdessä ihastelemaan toteutusta. 

Onneksi taso ei maksanut paljoa. Ikean jalat maksoivat 16 euroa, levy kolmisen kymppiä, eli tästä projektista selvittiin alle 50 euron kokonaispanostuksella.


On syytä huomauttaa, että tällaiset kohtalaisen pienetkin sisustusprojektit saattavat aiheuttaa dominoefektin, jonka työllistavät vaikutukset ovat huomattavia. Kuten kuvasta näette, työpöydän päällä on kaksi taulua, jotka odottavat asentamista pöydän yläpuolelle. Eihän siinä mitään, mutta kyseiset taulut asennettiin juuri pari viikkoa sitten sille seinälle, jossa on nyt se rouvan sukuperintöä oleva kaapinreuhka. Muistan vielä, että pari viikkoa sitten asentaessani näitä samoja tauluja sovittiin, että ne ovat nyt siinä sitten pysyvästi. Eivät olleet. Vihaan seinien poraamista. En siksi, että se olisi toimenpiteenä mitenkään hankala, minusta on sattuneesta syystä tullut melko pätevä kipsilevykiinnittäjä, mutta en haluaisi, että vuoden vanha talomme näyttää jo tässä kohtaa reikäjuustolta. No reiät saa toki paikattua ja seinät maalattua, mutta tiedätte kyllä kuka sen tekee, sitten kun se tehdään.


Vuosien varrella on ollut kaikenlaista säätöä. On tingattu kattokruunua tippa linssissä Iisalmessa, haettu tuolia Turusta, kaivettu liuskekiviä irti purkutalon pihasta, ja kuskattu vanhoja ovia ja heinäseipäitä Sonkajärveltä. Mutta onneksi tavaraa lähtee myös ulos kiitettävällä tahdilla. En tosin halua tietää, mitä suhteellisen uudet naapurimme ajattelevat, kun pihassa on tasaisin väliajoin joku lastaamassa autoonsa myymäämme irtaimistoa.


Hämmentävää on myös se, että juuri kun hidas mies on ehtinyt huomata jonkun muutoksen, ja ehkä jopa tottuakin sitten, tilanne muuttuu taas. Jos suhteemme olisi tuore, enkä tietäisi tavaroiden vaihtavan oikeasti paikkaa, saattaisin epäillä omaa mielenterveyttäni. Olen vuosien saatossa oppinut elämään asian kanssa, eli jos joskus tulee tunne, että jotain on muuttunut, mutta en tiedä mitä, tiedän, että jotain on muuttunut, enkä edes aina välitä selvittää tapahtunutta tarkemmin. Siihen ei kannata käyttää energiaa, koska kohta jotain muuttuu taas.

Niin kauan, kun sohva ja telkkari pysyvät paikoillaan, en jaksa välittää ympäristön tapahtumista enempää. Onneksi minulla on miestila (autotalli) jossa aika on jo nyt pysähtynyt, ja mahdolliset muutokset ovat minun päättämiäni, ja tapahtuvat tasan sillä verkkaisella vauhdilla kuin haluan. Tosin olen huomannut, että talliin tulee ajoittain tavaroita välivarastoon, mutta niin pitkään kun pysyvät niille varatussa tilassa, asialla ei ole merkitystä.

Hieman lohtua tuo myös tieto, että en ole yksin. Tilittäessäni taannoin tarinaani muille, eräs kohtalotoveri kertoi omasta vaimostaan, joka oli keksinut ostaa vanhan valurautaisen kylpyammeen, ruotsista. Todella raskaan ammeen organisoiti länsinaapurista punavuoreen oli tarina, joka veti minutkin hiljaiseksi.

Syksyisen iloisiin sisustustunnelmiin!

Petri

ps. Laitoin terassin talvikuntoon viikko sitten. Laskin, että siellä oli yhteensä 11 tuolia. Nelihenkisellä perheellä. Yksitoista? Ja yksi niistä oli kahden istuttava.

Kommentit

  1. Mahtava kirjoitus :) Saapas nähdä, huomaako meidän perheen ainoa miespuolinen, että kotiin ilmestyi tänään yksi tyynynpäällinen ja kynttilälyhty lisää ;)

    VastaaPoista
  2. Voimia miehelle! Onnittelut säätäjälle kauniista lopputuloksesta!

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa tutulta:)
    Meillä maalataan seinät, tauluja on vaihdettu allekirjottaneen toimesta. Muutaman kerran.
    terv.. Tuuliviiri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö niitä tauluja voi kerralla laittaa oikeille paikoilleen? Arvaan, että voi, mutta se oikea paikka vain vaihtuu :)

      Poista
  4. Enkestä, kuolen nauruun! Huippu hyvä kirjoitus, tuosta naisesta tunnistin itseäni ja kirjoittaja olisi voinut olla mieheni :)

    VastaaPoista
  5. Valantin pöytä näyttäisi etsivän uutta kotia Torilla. Mittavalla katteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kiva että olet viihtynyt jo pidempään blogimme seurassa!

      Poista
  6. Ihan mahtavaa!!!! Luin juuri kirjoituksesi miehelleni ja kas kummaa, hän on aika samoilla linjoilla kanssasi! Todella hyvä kirjoitus ;)

    VastaaPoista
  7. Mä nauran täällä niin että kyyneleet valuu pitkin poskia! Hyvä Merja, way to go !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumorillahan tähän elämään säätäjän miehenä joutuu suhtautumaan ;)

      Poista
  8. Niin osuva tarina että -kiitos siitä! Mieheni voisi hyvin samaistua tekstiisi.
    Voimia :)

    t.Sanna

    VastaaPoista
  9. Aah, ihanaa! Kiitos nauruista! :D

    VastaaPoista
  10. Hehee, loistava kirjoitus! :) Luulepa, että täältä löytyy yksi kohtalotoveri...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerro tsempit kohtalotoverille. Pitäisi perustaa yhdistys: Sisustussäätäjien uhrit ry.

      Poista
  11. :) :) :) Kiitos tästä, olipas hauskaa tätä lukiessa! Vaimosi saattaapi olla säätäjä, mutta sinä olet aviomies isolla A:lla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mrs Oja, on suuri kunnia ja onni olla kyseisen säätäjän aviomies.

      Poista
  12. Hahha:D Tämä oli hauskasti kirjoitettu:)! Ja uskon oikein mainiosti myös tarinan todenperäisyyteen :)! Nimim. Toinen sisustussäätäjä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He, totta oli joka sana, onneksi järkyttävimmät tapahtumat ovat sentään jakautuneet pidemmälle aikavälille.

      Poista
  13. Tämän kirjoituksen olisi voinut kirjoittaa mieheni:) Jos en ole muuta oppinut niin sen, että raahaan ostokset itse kotiin....Muutaman kerran naapurit ovat tosin kysyneet, että oletteko muuttamassa, kun tavaraa tulee sisään hyvällä tahdilla ja "vanhaa" lähtee samalla tahdilla ulos:)
    -Minimaissi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo salakuljetus on hyvä taktiikka, mutta ihmettelen, miten meidänkin rouva onnistuu siinä niin hyvin.

      Poista
  14. Voi eiii, ihan huippua (anteeks). Tiedät kuitenkin ettet ole yksin tämän asian kanssa pohtiva. Meillä toi parempi puolisko saattaa hiukan kärsiä sisustajan koulutuksestani. Mä oon näköjään ihan kaamee ihminen kun vielä menen vaihtamaan television ja sohvanki paikkaa suhteellisen usein! Ainiin, autotallinki omin. ;D Tsemppiä. Jotain positiivistä kenties jos kerron että minä ne seinät meillä pakkeloin ja maalaan jos tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinkki miehellesi: Tarpeeksi iso TV ja seinäkiinnitys, niin ei siirry enää. On sentään jotain pysyvää.

      Poista
  15. Mun oli pakko laittaa oma mieheni lukemaan tämä, ja hän tuumasi, että kuulostaapa tutulta! Jos Petri siis yhtään lohduttaa niin sulla on näitä kohtalotovereita ympäri Suomen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli rekisteröidylle yhdistykselle: sisustussäätäjien uhrit, olisi tilausta!

      Poista
  16. haha, loistavasti kirjoitettu :). ja tosiaan tämähän ois voinu olla miehenikin suusta (paitsi meillä miehen ei tarvitse kun maata sohvalla ;)) Taulutarrat on kätsiä taulujen kiinnittämiseen, niin ei tartte sit paikkailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, pitävätkö ne tarrat ihan isommatkin taulut? Laitetaan harkintaan.

      Poista
  17. Pakko kommentoida kun meinaan kuolla nauruun! Teillä on niin hyvä blogi..

    VastaaPoista
  18. Hih hih. Hyvin kerrottu meidän kaikkien himosisustajen elämästä. Meillä tosin muutokset saa päähänsä ja toteuttaa vain toinen eli minä. Mieheni vain seuraa tyynesti vierestä :) mutta symppaan ja komppaan sua Pete! Eikö kuitenkin ole ihanaa kun koti on kaunis ja viihtyisä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toki arvosta rakkaan vaimon panostusta kodin eteen ja kiva että on kaunista, mutta joskus tuntuu, että hitaampikin uudistustahti riittäisi!

      Poista
  19. :D Hauskaa! Ja hauskaa myös, että juurikin eilen illalla tein koivuvaneri tilauksen ja samoiset pukkijalat odottaa vierashuoneessa. Eli samiksia ollaan kohta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muuten saanut sitä käsittelyä tehtyä tämän viikonlopun aikana, mutta ehkä seuraavan sitten. Meinaatko itse käsitellä ja miten?

      Poista
  20. Ihan mahtavaa, Petri! Täällä yksi sisustajarouva, joka myös toteuttaa projektinsa ihan itse samaan aikaan kun mies makaa sillä sohvalla tuijottamassa telkkaria (eikä taatusti huomaa, ellei itse sohva vaihda paikkaa). Rouvasi on kuitenkin onnistunut istuttamaan sinuun jonkinlaisen sisustuskärpäsen, uskoisin? Tuoreessa muistissa on vielä asetelmasi kesältä, kun rouvasi oli töissä ja sinä ulkomaalauspuuhasi ja lounastaukosi keskellä teit asetelmia keittön tasolle ;-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai se Sandels sommitelma? Se oli hieno mutta lyhytikäinen :)

      Poista
  21. Hahaa, kiitos hyvästä tekstistä! Tämä täytyy näyttää miehellenikin, saattaa ehkä kuulostaa hänestä tutulta :D Ja tietenkin ne muutokset pitää tehdä HETI! Muistan kerran kun ostin ikeasta jonkun hyllyn ja halusin, että mies kasaa sen...heti. Mies oli kuumeessa eikä näyttänyt kovin innokkaalta niin kerroin kasaavani sen sitten itse. Noh, kasasin sitä varmaan 4 tuntia, koska ekalla kerralla kasasin sen väärinpäin, ai joo ja tokalla kerralla kasasin sen taas väärinpäin. Ajattelin, että piruvie periksi ei anneta ja kahden aikaan yöllä sain lopulta sen valmiiksi ja omalle paikalleen. En voinut jättää sitä kesken, koska kuulisin vinoiluja siitä varmaan vielä tänäkin päivänä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on joskus hankalia nuo Ikean viritykset, mutta hyvä ettet luovuttanut! Kerran meillä oli bestå paketissa olkkarin lattialla pari viikkoa kun hermostuin säätämiseen ja menin lakkoon. Olisi hyvä tarina muutenkin, mutta ehkä vähän liian radikaali julkaistavaksi.

      Poista
  22. .. Ja edellisen postauksen ikean mustat pukkijalat vaihtuivat näköjään valkoisiin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En edes tiennyt että mustia suunniteltiin. Eli johto muutti strategiaa ennen kuin vanhaa suunnitelmaa ehdittiin edes kommunikoimaan suorittavalle tasolle.

      Poista
  23. Ihana postaus Petri ja niin totta. Meilläkin tavaraa on roudattu edestakaisin Suomen ja Ruotsin väliä. Käytän salaisena keinona ujuttaa tavaraa kotiin juuri tuota välivarastointia, jotta voin todeta miehelleni " ai tuo, sehän on ollut meillä jo kauan". Eipä siihen sitten miehellä ole juurikaan sanomista :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amelie, kaunis nimimerkki. Ja näin meitä taas vedätetään. Ovelia olette.

      Poista
  24. Hello, miten meinaat käsitellä vanerin??
    T. Marjo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tätä kirjoittaessani suunnitelma on vetää toinen puoli ja reunat värittömällä, himmeällä öljyllä, ja toinen puoli läpikuultavalla valkoisella vahalla. Mutta katsotaan muuttuuko tilaajan toive ennen toteutusta. Reunoille pitää näyttää vähän hiomapaperia sirkkelin polttamien poistamiseen.

      Poista
  25. Ihana! :-)
    -LinneaB

    VastaaPoista
  26. Aivan loistavaa tekstiä, jälleen! :D

    VastaaPoista
  27. Vastaukset
    1. Kiitos Minna. Onko se muuten varmasti "teidän harmoniaa" monikossa? Vitsivitsi.

      Poista
  28. Petri, sä oot äijä!!!! Nyt tiedän mitä mun mies ajattelee luettuani tän!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen äijä ainakin silloin kun olen autotallissa.

      Poista
  29. Mahtavaa!! Mullakin tutut kuviot. Mahtava kirjoitus! Mun isä oli aikoinaan myyntimies ja matkasi ympäri suomea. Äitini oli vaimosi ja minun kaltainen säätäjä. Isä ei koskaan tiennyt missä sohva olisi kun hän palaisi matkoiltaan ;) haha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna. Pidempiä matkoja varten pitäisi asentaa kameravalvonta kotiin.

      Poista
  30. Tsemppiä Petri, kyllä se sitten helpottaa kun... Eikun ei se helpotakaan :D

    VastaaPoista
  31. Ai hyvää päivää, että sain hyvät naurut. :)
    Toi kuulostaa juurikin niin tutulta... Voi teitä miehiä ja voi meitä naisia!

    VastaaPoista
  32. Valtavan ihana kirjoitus!

    VastaaPoista
  33. Aivan mahtavaa, mikä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elmiira. Mikä tuo pyörä on, spora? Niin pieni kuva, etten saa selvää.

      Poista
  34. Kiitos päivän nauruista :)

    Dominoefekti on tuttu. Terveisiä neljäntoista tuolin ja kahden hlön kaksiosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Dominoefekti on kauhea. Onko kaikki tuolit käytössä? Meidän terassin tuoleista käytetiin ehkä viittä, jos niinkään montaa.

      Poista
  35. Aivan mahtava ylistys vaimon näppäryydestä! ;) Mistäköhän rouva Säätäjä on hankkinut upeat taulut?

    - Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näppärä vaimo on kyllä. Kehykset on Ikeasta, kuvat lienevät sieltä Artek-aitasta, jossa ravaa alvariinsa ja jonne kerran minutkin pakotti.

      Poista
    2. Hämmästyin että osasit vastata Paulan kysymykseen :D

      Poista
    3. :D Kiitti tiedosta!

      - Paula

      Poista
  36. Meillä rouvan taulujen vaihtoinnostuksen vuoksi kiinnitys on toteutettu niin, että nauloja on vain katon rajassa. Sieltä siimalla taulut roikkumaan, taulun painosta riippuen kuinka moninkertaisesti siimaa.. Naulat eivät häiritse katon rajassa ja taulujen paikkaa voi vaihtaa joka viikko:D Siimat ovat niin näkymättömiä etteivät häiritse. Suosittelen kokeilemaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Taululistat ovat myös joissain kohdin hyvä ratkaisu, mutta harvoin nekään sattuvat oikeaan kohtaan.

      Poista
  37. Ihan mahtava kirjoitus :) Hymyilyttää :)

    VastaaPoista
  38. Aivan loistavaa Säätämistä, mieheni on kohtalotoverisi. Hän on aina ollut sitä mieltä, ettei kenenkään vaimo oikeasti SISUSTA, SÄÄDÄ YMS.VAIHDA TAULUJEN TAI HUONEKALUJEN PAIKKAA KOKO AJAN. Nytpä sain näytettyä ihan mustaa valkoisella, kivaa. Mukavaa loppuviikkoa, täällä viritellään uutta valaisinta, ettei työt heti lopu...

    terkuin mitä sitten siirrellään ja poraillaan, vaimosäätäjä tietenkin...

    VastaaPoista
  39. Aivan loistava kirjoitus Petri! Teillä on ihana koti!

    -Elina-

    VastaaPoista
  40. Huippu! Meillä kans mies kyselee, että missä meillä on se ja se tavara. Kysyn takaisin et ootsä vasta muuttanut tänne? Asuttu samassa kodissa nyt 6v.. Mies: tavallaan kun täällä on taas erinäköistä kun viime viikolla.. T: toinen säätäjä ps. Sain kirpalta 500€ ja olin tosi iloinen, mies ei. Se vaan päivitteli paljonko se kaikki tavara on alunperin maksanutkaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on tärkeää, että tavaraa myös lähtee, vaikka kirpparin kautta. Pitäisi meidänkin ottaa taas paikka itsepalvelukirpparilta. Kiitos.

      Poista
  41. Hauskasti kirjoitettu! Meillä myös tavarat seilaavat ahkerasti, mutta toisista syistä kuin teillä. :)

    http://kotitetris.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  42. Huikeaa tekstiä. Tunnistin itseni!

    http://muotoseikka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vilja. Veikkaan, että vaimooni samaistuit?

      Poista
  43. Huikeaa tekstiä. Tunnistin itseni!

    http://muotoseikka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  44. Hehee, mahtava kirjoitus!! :) :) Ja jos yhtään lohduttaa, niin et todellakaan ole yksin. ;)

    VastaaPoista
  45. HUI! Huvitti, mahtavaa tekstiä ja niin aitoa, että tunnistin itseni ja parisuhteeni NIIN täysin! Ette todellakaan ole ainuita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsempit vaan rapatun talon miehellekin ja kiitokset kommenteista.

      Poista
  46. Voi ei,kuulostaa niin tutulle! Samassa veneessä on mieheni. Onneksti tällä kertaa muutokset olivat kuitenkin edullisia :) Kiva pöytä tulossa,onko tuo metallinen laatikko Ikeasta? Tai osaatko sanoa sen nimeä. Tuolien määrä kyllä hieman huvittaa minuakin,mutta pitäähän sitä olla usea mistä valita ;)
    Ellen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei ole kallis viritys, varsinkin kun kaikki tiedostamme mahdollisuuden, että ei kovin pitkäikäinen ratkaisu ole tuokaan. Laatikko saattaa hyvinkin olla Ikeasta. En tiedä hänen nimeään, ei ole tutustuttu tarkemmin. Mutta kiitos kommenteista Ellen.

      Poista
  47. Heips, huikkasin teille haastetta: :)

    http://allyouneediswhite.indiedays.com/2013/09/25/seitseman-kuvaa-menneelta-kesalta/

    VastaaPoista
  48. :D Hiihhhihhh :D Tää on niin hyvä, että pitää näyttää miehelle! :))
    Elisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elisa, vie mieluummin miehelle vaikka olut ja anna suukko.

      Poista
  49. Hah, ihan just näin sanoisi tämänkin sisustajan mies! ;)

    VastaaPoista
  50. Otan osaa! :) Taitaa tulla blogihistorian pitkin vastausketju? Sympatiaa siis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi. Ja vaimo sanoi, että pakko vastata kaikkiin kommentteihin. Mutta mukavaahan tämä on :)

      Poista
  51. Sullahan on viel asiat hyvin, täällä kun telkkari ja sohva vaihto paikkaa just viime viikolla... ja juurikin sillä aikaa kun ukko oli pari tuntii pois kotoa! :D ja ihme kyllä, palattuaan sillä kertaa jopa huomas muutoksen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkyttyikö pahasti? Aika hurjaa, ymmärrän, että huomasi muutoksen!

      Poista
    2. Mutta ajatteleppa jos ei olisi huomannut ja istunut vaikka sohvan paikalle tulleeseen kukkaruukkuun? Melkoisia riskejä otatte kyllä te naiset.

      Poista
  52. Kiitos makeista aamunauruista. Kertakaikkiaan upeasti kerrottu. Ja niin tuttua. Vaikka kaikki tietävät, että standardirivareiden olohuoneissa on vain yksi mahdollinen seinä, johon TV:n voi sijoittaa, meillä ei uskota fysiikan lakeihin. Olohuoneen kalustoa on pyöritelty moneen kertaan ympäri huonetta, mutta lopulta aina alkuperäiseen asetelmaan. Ihmettelen vieläkin miten sain Ikean metallisen (=painava ja sähköturvaton) kattolampun pysymään parivuoteen yläpuolella, kun kattopistorasia piti ottaa välistä pois ja ruuvata se parilla olemattomalla ruuvilla jakorasian reunoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on se kumma, että vaikka olisi täysin ilmiselvää, että joku tietty muutos ei tule toimimaan, ei siinä puhe auta, vaan kokeiltava on :) Tuollaiset lamppuviritykset ovat todella tympeitä tehtäviä. Yritä seuraavalla kerralla valehdella, että moinen asennus on juuri päivitetyn rakennuslain mukaan kielletty ja turvaton? Jos meno käy liian hektiseksi, tarjoan autotallistani turvapaikan.

      Poista
  53. Hei, onko vaneri koivuvaneria vai mitä? kiva idea!

    VastaaPoista
  54. Ihan huikean hauska kirjoitus! Luin juuri ääneen miehellekin - helpottavaa varmasti kuulla, että on muitakin :D

    VastaaPoista
  55. Ai jai, molemmat mieheni kanssa saimme huikeat naurut. Hän toki myös muutaman oivalluksen... Hauska kirjoitus ja niin totta! Ei käy elämä pitkäksi säätäjärouvan kanssa;)

    VastaaPoista
  56. Vedet silmissä nauroin. Osuit niin ytimeen! Kyllä me naiset osataan säätää.

    VastaaPoista
  57. Loistava kirjoitus :) Minkäköhän merkkinen / mistä tuo harmaa matto on hankittu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mattto on Vepsäläiseltä ja nimeltään Patina :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

Suositut tekstit